Kamppailusali Loop Martial Artsin omistaja Antti Mannila kertoo perustelut salinsa ovien aukeamiseen.

Maaliskuussa tapahtui jotain ennennäkemätöntä suomalaisessa yhteiskunnassa. Valtaosa yrityksistä ja urheiluseuroista joutui sulkemaan ovensa normaalilta päivittäiseltä toiminnalta. Tällä, kuten kaikki hyvin tiedämme, on ollut ja tulee jatkossakin olemaan suuri vaikutus meihin kaikkiin. Pandemian johdosta hallituksen määräämät rajoitukset ovat väistämättä laittaneet monen elinkeinonharjoittajan tiukoille.

Tässä artikkelissa Helsingin Pitäjänmäellä kamppailusalia yrittäjän roolissa pyörittävä Antti Mannilla kertoo syitä salinsa ovien avaamiseen 1.6. ja miten koronan vaikutukset otetaan huomioon salin toiminnassa.

”Avaamme salin ovet 1. kesäkuuta. Noudatamme hallituksen suosituksia yrityksille ja parhaillaan minulla on käynnissä harjoittelukalenterin suunnittelu ohjeistukset huomioon ottaen. Otamme huomioon 50 hengen kokoontumisrajoituksen, vaikka toimimmekin yksityisissä tiloissa ja rajoitus koskee yleisiä tiloja”, Mannila kertoo suunnitelmistaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Loopin tiloissa on normaalista poiketen käynnissä vain yhdet harjoitukset kerrallaan ja harjoitusten alkamisajankohdat ovat porrastettu. ”Normaalisti meillä on samaan aikaan sekä pysty- että mattopuolen treenit, mutta nyt harjoitusten välissä on vartin tauko ja harrastajia neuvotaan poistumaan salin tiloista pikaisesti treenien päätyttyä. Tämä menettely on sen vuoksi, että muutoin henkilörajoitusten maksimimäärä ei millään toteutuisi.”

Harjoitusten väliin on varattu 15 minuutin aikaikkuna, jonka aikana edelliset harjoittelijat poistuvat ja tatamit siivotaan bakteerien leviämisen ehkäisemiseksi. ”Idea on, että jaamme illan harjoitusohjelmat lajikohtaisesti, niin että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus käydä harjoittelemassa turvallisesti. Iltapäivällä on painitreenit, sitten pystylajien harjoittelua ja illan viimeiset harjoitukset on jälleen mattopainia. Näin saamme jaettua runsaslukuista painiporukkaa pienempiin ryhmiin”, Mannila valottaa järjestelyjä.

”Otamme huomioon 50 hengen kokoontumisrajoituksen, mutta ajatus on, että ketään ei tarvitsisi salilta sen vuoksi ohjata seuraaviin treeneihin. Luotamme siihen, että vastuuntuntoiset harjoittelijamme ottavat tämän myös itse huomioon. Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt eivät varmaankaan muutoinkaan tässä tilanteessa ole ensimmäisinä harjoituksiin tulossa. Kaikesta huolimatta panostamme normaaliakin enemmän hygieniaan ja siihen, että mitkään taudit eivät salillamme leviä. Normaalit suositukset ovat voimassa, eli kipeänä harjoituksiin ei saa tulla ja henkilökohtaisesta hygienista tulee huolehtia erityisen tarkasti”, Mannila kertaa.

Salilla on ryhdytty myös muihin normaalista poikkeaviin järjestelyihin vallitsevan tilanteen johdosta. Kaikki harjoitukset toteutetaan normaalista poiketen niin, että jokainen harjoittelija on lähikontaktissa vain oman harjoitusparinsa kanssa. Tällä pyritään minimoimaan vahingot tilanteessa, jossa joku koronaan sairastunut olisi tietämättään ollut harjoittelemassa. Ei ole kenenkään etu, jos koko harjoituksiin osallistunut katras sekä heidän lisäkseen valmentajat joutuisivat karanteeniin.

Kysyttäessä syitä salin avaamiseen kesäkuun 1. päivänä Mannila kertoo: ”Nyt kun hallitus on antanut selvän linjauksen, niin en näe perusteltuna olla avaamatta salia. Olemme vastuussa omille harrastajillemme harjoittelumahdollisuuden järjestämisestä ja siitä, että sali on ylipäänsä olemassa kun tästä kurimuksesta selvitään. En näe eroa sille, että avaisimme salin vaikkapa vain vapaaharjoittelulle. Itse olen sitä mieltä, että kun harjoittelu on ohjattua, niin se pysyy paremmin kontrolloituna, sillä silloin meillä on aina työntekijä paikalla valvomassa harjoittelua esimerkiksi henkilömäärän osalta. Lisäksi harrastajat kyselevät minulta jatkuvasti, että milloin pääsemme taas treenaamaan.”

”Painava syy on toki myös se, että itsekkäästi ajateltuna tämä on minun työni. Olen jo nyt ollut kaksi kuukautta käytännössä toimettomana, vaikka toki pieniä tulipaloja olenkin saanut olla jatkuvasti sammuttelemassa”, Mannila kertoo.

Voidaan kyseenalaistaa, että onko kamppailusalin avaaminen välttämätöntä tässä tilanteessa, mutta tulkinta siitä on jokaiselle subjektiivinen. Isot kuntosaliketjut ovat olleet auki koko pandemian ajan ja ainakin osassa pyörii parhaillaankin ryhmäliikuntatunnit. Eroavatko ne suuresti kamppailusalin toiminnasta muutoin kuin sillä, että liikevaihto on aivan eri luokkaa? Samalla on hyvä tehdä ero yritys- ja yhdistyspohjalta toimivien kamppailusalien tilanteesta. Jos yritys kaatuu, niin taloudelliset seuraamukset lankeavat yrittäjän niskaan. Yrittäjän, jolla on muiden harmien lisäksi pohdittavanaan yleensä myös asuntolaina, perheen toimeentulo ja muut juoksevat menot. Yhdistystoiminnassa tilanne on yhtä lailla harmillinen, mutta kenenkään henkilökohtainen talous ei sen johdosta kaadu.

”Vaikka on hyvä, että nyt on ollut tarjolla paljon esimerkiksi kamppailuun verkkovalmennusta, niin en näe millään tapaa hyödyllisenä sitä että alkaisin itse kuvaamaan yksinharjoitteluun sopivia videoita. Tämä on sen vuoksi, että väitän kamppailuharrastajien hakeutuneen nimenomaan kamppailu-urheilun pariin kamppaillakseen toisten kanssa, ei niinkään puhtaasti kuntoilumielessä”, Mannila perustelee ovien avaamista.

”Jos jäisimme odottamaan, että koronan aiheuttamat vaikutukset yhteiskuntaan lakkaavat, niin saisimme mahdollisesti odottaa vielä vuoden. Jo nyt harrastajamäärä ja liikevaihto ovat tippuneet huomattavan paljon ja kuten kaikki tietävät, ei kamppailusalin pyörittäminen ole kultakaivos. Todennäköisesti salimme ovet jäisivät lopullisesti kiinni, jos emme avaisi niitä jäsenillemme kesäkuun alussa”, Mannila kertaa yritystoiminnan realiteetteja.

Uusia alkeiskursseja ei kesän aikana järjestetä ja tilannetta tarkastellaan uudelleen sen lopussa hallituksen ohjeistukset huomioiden. Kysyttäessä mitä yrittäjä haluaa vastata mahdollisille kriitikoille, Mannila vastaa: ”Niin, no… tää on mun työ. Jos me ei avata tätä salia, niin sitten minä ja meidän työntekijät olemme työttömiä ja Suomessa on yksi kamppailusali vähemmän. Mikäli viranomaisilta tulisi tieto, että salitoiminnan avaaminen lisäisi pandemian leviämisen riskiä huomattavasti, niin silloin en tietenkään salia avaisi. Yhtä lailla, jos joku virallinen taho sanoisi, että yrityksemme liikevaihdon menetys korvattaisiin, niin silloin en avaisi salia, koska silloin minulla ei olisi taloudellista painetta avata salia.”

”Haluaisin esittää vastakysymyksen, että mihin kritiikki perustuu? Jos ollaan sitä mieltä, että toimillani edesautan koronan leviämistä, niin vastaan että todennäköisesti moni meistä on joutunut käymään eristyksen aikana vaikkapa ruokakaupassa, josta tauti voi yhtä hyvin levitä. En koe, että pienen kamppailusalin avaaminen olisi jotenkin riskialttiimpaa kuin kesäkuun alussa aukeavat kahvilat ja ravintolat. Eniten minua on harmittanut sosiaalisessa mediassa esitetty kritiikki, jossa samalla todetaan että kyllä tästä muutamasta kuukaudesta selvitään tsemppaamalla. On kaksi aivan eri tilannetta, jos itse istuu onnellisesti etätöissä ja toisen elinkeino on vaakalaudalla. Tuskin kovin moni pärjää kuukausitolkulla ilman palkkaa. Ymmärrän että tämä on stressaavaa aikaa meille kaikille, mutta silti. Koen olevani vastuussa myös meidän harrastajille, jotka ovat pyyteettömästi jatkaneet salimaksujensa maksamista. Olisi karmea tilanne, jos syksyllä joutuisin toteamaan, että maksoitte puoli vuotta tyhjästä ja nyt sali on suljettava lopullisesti.”

Haastattelun päätteeksi Mannila tiivistää tunnelmiaan osuvasti: ”Jos jollekin tulee paha mieli siitä, että avaamme salin nyt kesäkuussa, niin sitten tulee. Minkä me sille voimme? Kaikkia ei voi koskaan miellyttää.”

Teksti: Jyrki Nurminen

Kuvat: Jarno Nurminen